tiistai 25. joulukuuta 2012
perjantai 21. joulukuuta 2012
lauantai 15. joulukuuta 2012
Virhe
Aioin alunperin kirjoittaa jostain aivan muusta, mutta uutiset kuultuani menin taas pois tolaltani ja lamaannuin kauhistuksen valtaan. Laskin suuret sydämessä asti kirvelevät kyyneleet kulkemaan poskiani pitkin. Vaikka pitäisihän tähän olla jo tottunut..
Jokin tässä maailmassa ja yhteiskunnassa mättää, ja pahasti. Ihmisten julmuudella ja raakuudella ei ole rajaa, ihmisten mieli ei harmillisen useissa tapauksissa ole riittävän vahva kestääkseen kovaa ja kylmää maailmaa. Mistä kertoo pahat mielenterveysongelmat ja vuolas päihteiden käyttö? Jostain taustalla olevasta suuresta ongelmasta ja kansan kyvyttömyydestä auttaa toisiaan ja tehdä asioista parempia ongelmia ratkomalla. Ei, tuntuu että poliitikotkin keskittyvät ihan vääriin asioihin ja sulkevat silmänsä vakavilta puutteilta yhteiskunnassa. Vaikka Suomessahan asiat ovat melko hyvin ja itse huomasin ainakin vaalien aikoina puolueiden painottavan itselleen, ja myös minulle, tärkeitä asioita kaikkien auttamiseksi.
Missä kohdassa on tapahtunut virhe?
Mikä ajoi nuoren miehen kauhistuttavaan tekoon? Miksei hän ollut saanut tarvitsemaansa apua? Syitä voi toki olla monia laidasta laitaan, mutta kuitenkin. Eivät Obaman liikuttuneet kyyneleet paranna tilannetta, vaikka ovatkin täysin aiheelliset. Yhdyavalloissa on tapahtunut turhan monia väkivaltaisia kuolemiin johtavia kohtauksia viime aikoina. Mietin vain, miksei tilanne parane ja sellaiset tapaukset vähene? En yritä turhan kritisoivasti kommentoida U.S.A:n tilannetta, hallintoa ynnä muuta, kunhan mietin.
Liian moni viaton kuoli kouluammuskelussa 14.12.2012 Yhdysvaltojen Connecticutissa. Erityisen sydäntä riipaisevan tapauksesta tekee se, että iso osa uhreista oli vielä lapsia, melko pieniäkin sellaisia. Heillä olisi ollut vielä elämä edessä, mutta toinen oli elämää vahvemman aseensa kanssa päättänyt toisin. Eikö itsemurha olisi riittänyt? Ei voi sanoa kaiken syyn olleen ammuskelijassa, koska hän niin kovasti halusi kostaa maailmalle tai ihmisille, kenties. Ehkä muillakin oli jollain tapaa näppinsä pelissä. Miettikäämmepä siis miten kohtelemme muita ihmisiä, toimimmeko toisia satuttaen, loukaten ja haavoittaen. Miksi? Missä kohdassa on tapahtunut virhe?
Jokin tässä maailmassa ja yhteiskunnassa mättää, ja pahasti. Ihmisten julmuudella ja raakuudella ei ole rajaa, ihmisten mieli ei harmillisen useissa tapauksissa ole riittävän vahva kestääkseen kovaa ja kylmää maailmaa. Mistä kertoo pahat mielenterveysongelmat ja vuolas päihteiden käyttö? Jostain taustalla olevasta suuresta ongelmasta ja kansan kyvyttömyydestä auttaa toisiaan ja tehdä asioista parempia ongelmia ratkomalla. Ei, tuntuu että poliitikotkin keskittyvät ihan vääriin asioihin ja sulkevat silmänsä vakavilta puutteilta yhteiskunnassa. Vaikka Suomessahan asiat ovat melko hyvin ja itse huomasin ainakin vaalien aikoina puolueiden painottavan itselleen, ja myös minulle, tärkeitä asioita kaikkien auttamiseksi.
Missä kohdassa on tapahtunut virhe?
Mikä ajoi nuoren miehen kauhistuttavaan tekoon? Miksei hän ollut saanut tarvitsemaansa apua? Syitä voi toki olla monia laidasta laitaan, mutta kuitenkin. Eivät Obaman liikuttuneet kyyneleet paranna tilannetta, vaikka ovatkin täysin aiheelliset. Yhdyavalloissa on tapahtunut turhan monia väkivaltaisia kuolemiin johtavia kohtauksia viime aikoina. Mietin vain, miksei tilanne parane ja sellaiset tapaukset vähene? En yritä turhan kritisoivasti kommentoida U.S.A:n tilannetta, hallintoa ynnä muuta, kunhan mietin.
Liian moni viaton kuoli kouluammuskelussa 14.12.2012 Yhdysvaltojen Connecticutissa. Erityisen sydäntä riipaisevan tapauksesta tekee se, että iso osa uhreista oli vielä lapsia, melko pieniäkin sellaisia. Heillä olisi ollut vielä elämä edessä, mutta toinen oli elämää vahvemman aseensa kanssa päättänyt toisin. Eikö itsemurha olisi riittänyt? Ei voi sanoa kaiken syyn olleen ammuskelijassa, koska hän niin kovasti halusi kostaa maailmalle tai ihmisille, kenties. Ehkä muillakin oli jollain tapaa näppinsä pelissä. Miettikäämmepä siis miten kohtelemme muita ihmisiä, toimimmeko toisia satuttaen, loukaten ja haavoittaen. Miksi? Missä kohdassa on tapahtunut virhe?
sunnuntai 9. joulukuuta 2012
Liekki
Maailma on kylmä, maailmaa paleltaa. Yksi kynttilä ei jaksa sitä lämmittää, mutta yhdessä monen kynttilän kanssa se onnistuu paremmin. Kynttilän liekki on samalla niin arka, hento ja heiveröinen mutta vahva ja lujatahtoinen. Se luo ympärilleen kutsuvaa valoa ja lämpöä, se poistaa pimeyttä.
Laitetaan liekit palamaan sydämiimme ja poistetaan yhdessä pimeyttä ja harmautta. Pimeässä liekki loistaa ja kutsuu ystävää. Sulatetaan toistenkin sydämet huurteesta tai ikiroudasta ja luodaan lämmintä tunnelmaa talven pakkasten keskelle.
"Kanssasi mä tahdon loistaa ja pimeyttä poistaa."
Tein eilen kynttilöitä jouluaskareenani. Sulatin vanhoja kynttilän jämiä ja laitoin ne uusiin astioihin, erilaisiin mukeihin ja lasikippoihin. Näitä annan sitten lahjoiksi ja yritän pienillä paketeillani lämmittää rakkaideni mieliä.
Laitetaan liekit palamaan sydämiimme ja poistetaan yhdessä pimeyttä ja harmautta. Pimeässä liekki loistaa ja kutsuu ystävää. Sulatetaan toistenkin sydämet huurteesta tai ikiroudasta ja luodaan lämmintä tunnelmaa talven pakkasten keskelle.
"Kanssasi mä tahdon loistaa ja pimeyttä poistaa."
Tein eilen kynttilöitä jouluaskareenani. Sulatin vanhoja kynttilän jämiä ja laitoin ne uusiin astioihin, erilaisiin mukeihin ja lasikippoihin. Näitä annan sitten lahjoiksi ja yritän pienillä paketeillani lämmittää rakkaideni mieliä.
torstai 6. joulukuuta 2012
Pipareita itsenäisyyspäivänä
Hyvää itsenäisyyspäivää 95-vuotias Suomi!!
Meillä on kotona tapana paistaa pipareita itsenäisyyspäivänä, ja niin tehtiin tänäkin vuonna. Meillä oli neljä kiloa taikinaa, eli tekemistä kyllä riitti. Nyt koko talo tuoksuu pipareilta ja rasvalta..
Kohta täytyy ruveta katsomaan Linnan juhlia! Meillä kukaan muu ei jaksa katsoa niitä. Tuntematonta sotilastakin voisi pätkän katsoa, taas.
torstai 29. marraskuuta 2012
Lumi tulee takaisin!
Kaikki entinen lumi oli jo sulanut aikoja sitten, mutta nyt on tulossa uutta. Jee jee! :D Kävin ottamassa pari kuvaa, mutta oli pakko tulla äkkiä takaisin sisälle, koska oli niin kylmä ilman ulkovaatteita. (älkää kysykö miksi mulla ei ollut ulkovaatteita) Tällä kertaa (ensimmäistä?) olen itse kuvissa. :)
Ei palele..
Heittelin lunta :D
maanantai 26. marraskuuta 2012
Huomaatko virheen?
Heh heh, yläasteella 'Digitaalisessa kuvassa ja videossa' tehtiin kaikenlaisia hauskoja kuvanmuokkauksia ja tämä sattui koneelta äsken osumaan silmään.
keskiviikko 21. marraskuuta 2012
Forever is only the beginning
Nyt se on nähty, nimittäin Twilight Aamunkoi osa 2. Ja se on aivan ihana elokuva, kuten ne aikaisemmatkin ovat olleet. Kaksituntinen elokuva on silti liian lyhyt puolikkaan kirjan kuvaamiseen.. Joidenkin olen kuullut haukkuvan ja moittivan sitä "yllätystä" tai kirjasta poikkeamista, mutta minua se ei oikeastaan haitannut. Päinvastoin, se teki tarinasta lopullisen ikuisen ja onnellisen. Onhan se toki niinkin, että kirjan perusteella tehdyn elokuvan periaate siitä ehkä hieman kärsii, mutta faneille (myös minulle) elokuvan loppu on paljon ihanampi kuin kirjan. Kannattaa käydä katsomassa, jos vielä ei ole!! <3
maanantai 19. marraskuuta 2012
Askeleet
"Kaikki askeleet, yksi kerrallaan, ovat tänne johtaneet."
Tänne on päädytty, jokaisen yksittäisen askeleen johdattamina. Mutta entä jos joku askel olisi otettu toiseen suuntaan? Kuinka moni asia silloin olisi toisin ja kuinka paljon, miten merkittävästi? Olisivatko asiat muuttuneet paremmiksi vai huonommiksi?
Kaikkihan vaikuttaa kaikkeen ja jotkin asiat ovat hyvin pienestä kiinni. Esimerkiksi elämä ylipäänsä. Elämiseen tarvitaan tiettyjä asioita, ja jos niistä jokin ei ole aivan kohdallaan, peli on menetetty.
Mutta mitä jos? Mitä jos jotain olisi tehty toisin, mitä jos nyt teen tällaisen valinnan ja siirron? Voiko valita väärin, voiko väärän valinnan peruuttaa? On niin monta asiaa, jotka haluaisin tehdä uudestaan viisaammin. Mutta tekisikö se asioista lopulta yhtään sen parempia?
"Kaikki kyyneleet, kaikki askeleet, ovat tänne johtaneet."
sunnuntai 11. marraskuuta 2012
Joulua askarrellessa
Tuli eilen taas askarreltua lisää joulukortteja. On vaan niin ihanaa saada kuunnella joulumusiikkia, rauhoittua, suunnitella joulupaketteja ja tehdä jouluaskarruksia. Kohta mulla on jo liikaa noita kortteja, enkä tiedä mitä niillä teen..
Tässä vain MUUTAMA tekemistäni korteista, muista ei tullut otettua kuvia.
Vilkaiskaas tuotakin ;)
tiistai 6. marraskuuta 2012
expect the unexpected
Eilen muuan mukava mummeli jakeli matkakeskuksen pihalla pieniä esitteitä ja vihkosia, ja tuli sitten minullekin tarjoamaan sellaista. Tietenkin kohteliaasti valitsin yhden vihoista ja kiitin kauniisti ja hymyilin ystävällisesti. Oli jo ennalta arvattavaa, että lehtisen sisältö olisi jollain tapaa uskontoon liittyvää. Yllätyin kuitenkin, kun siinä oli ihan asiaa eikä uskonnon asioita mitenkään tuputettu. Ja se oli myös englanninkielinen, eli siitä oli jotain hyötyä opiskelun kannalta ainakin. :)
Eräällä sivulla puhuttiin avioliitosta ja silmiini osui fraasi "Expect the unexpected". Aloin sitä sitten miettimään, en avioliiton kannalta vaan muuten. Elämässä voi tapauhtua aina kaikkea, mitä ei olisi voinut odottaa tai missään nimessä uskoa mahdolliseksi. Läheinen ihminen voi sairastua, voi sattua onnettomuus, asiat muuttuvat radikaalisti. Eikä aina kaikki odottamaton ole huonoa; voi saada uuden työpaikan, löytää itselleen elämänkumppanin tai muuten vain sattua jotain onnellista.
Minulle on sattunut lyhyen elämäni aikana paljon odottamattomia asiota, ja harmikseni enimmäkseen huonoja ja sellaisia, jotka eivät johdu minusta. Välillä tuntui, että minua rankaistiin jostain, koska minulle ja perheelleni aiheutui niin paljon harmia.
Kuitenkin viime aikoina olen kokenut erittäin paljon hyviä odottamattomia asioita. Suurin osa niistä liittyy sosiaalisiin suhteisiin. Ennen olin hyvin eristäytynyt ja yksinäinen, mutta nyt uuden koulun ja uusien maisemien ansiosta olen saanut uusia kavereita. Olen tavannut mahtavia ihmisiä kaukaa menneisyydestä tai toiselta puolelta maailmaa. Olen ollut aktiivinen ja mukana erilaisissa jutuissa, tehnyt kaikenlaista ja nyt tuntuu kuin minua olisi palkittu sinnikkydestäni, oma-aloitteisuudestani ja halustani muuttaa asioita.
Nykyään olen paljon positiivisempi ja energisempi. Uskon mahdollisuuksiini, jotka voivat tarjoutua aivan yllättäen ja tulla kuin puskista. Enää en anna niiden mennä ohi vaan tartun niihin lujasti kiinni.
torstai 1. marraskuuta 2012
Tuli hännän alla
Kiire, kiire, kiire! Koulussa koeviikko edessä, harrastukset odottavat, kavereita pitäisi nähdä pitkästä aikaa... Mutta mistä saisi lisää aikaa? Muutama ylimääräinen tunti vuorokaudessa ei olisi pahitteeksi.
Tulesta kun otsikkokin mainitsee, niin kerrottakoon nyt muutama tuore kokemukseni tuosta elementistä:
Jokunen hetki sitten, olisiko ollut viime viikolla, koulussa pidettiin paloharjoitus. Ja tietysti juuri silloin, kun oli mukavasti jo pakkasta ja kaikki saivat palella ulkona ilman takkeja. Onneksi meidän ei tarvinnut kuitenkaan kovin kauan ulkona päivystää.
Ja toinen juttu, se paljon jännittävämpi ja mielenkiintoisempi; tiistaina aamulla minulla oli tapani mukaan kamala kiire jousta linja-autoon ilman aamiasta tai muuta, mikä on kyllä ihan normaalia minulle. Eli aamu siis alkoi ihan normaalisti..
...Kuuntelin linkissä musiikkia pahaa aavistamatta ja puolinukuksissa. Havaitsemiskykyni oli erittäin heikossa hapessa, kunnes tajusin linja-auton pysähtyneen keskelle risteystä ja kuskin huutavan, että kaikkien täytyy poistua autosta nopeasti. Siinä vaiheessa sisälläni syttyi lievä paniikki ja kiiruhdin hämilläni muiden perässä pihalle. Pian syykin matkustajien ulosheittoon selvisi: toinen eturengas oli syttymäisillään palamaan ja savusi pahaa enteilevästi. No, auto jäi sitten siihen kuskin sammutettua kytevän palon. Joku matkustajista pysäytti seuraavan linjurin, joka oli myös aivan täynnä edellisen tapaan. Ahdattiin sitten kaksi linja-autollista yhteen linkkiin.Siellä oli ihan tiivis tunnelma.. Eikä oltu yhtään myöhässä tai mitään..
Että näin meillä, toivottavasti muilla ei ole yhtä huonoja kokemuksia. Jos on niin kertokaa ihmeessä, olisi mukava tietää onko tällainen
kovinkin yleistä. :)
Niin ja HYVÄÄ HALLOWEENIA!!
Tulesta kun otsikkokin mainitsee, niin kerrottakoon nyt muutama tuore kokemukseni tuosta elementistä:
Jokunen hetki sitten, olisiko ollut viime viikolla, koulussa pidettiin paloharjoitus. Ja tietysti juuri silloin, kun oli mukavasti jo pakkasta ja kaikki saivat palella ulkona ilman takkeja. Onneksi meidän ei tarvinnut kuitenkaan kovin kauan ulkona päivystää.
Ja toinen juttu, se paljon jännittävämpi ja mielenkiintoisempi; tiistaina aamulla minulla oli tapani mukaan kamala kiire jousta linja-autoon ilman aamiasta tai muuta, mikä on kyllä ihan normaalia minulle. Eli aamu siis alkoi ihan normaalisti..
...Kuuntelin linkissä musiikkia pahaa aavistamatta ja puolinukuksissa. Havaitsemiskykyni oli erittäin heikossa hapessa, kunnes tajusin linja-auton pysähtyneen keskelle risteystä ja kuskin huutavan, että kaikkien täytyy poistua autosta nopeasti. Siinä vaiheessa sisälläni syttyi lievä paniikki ja kiiruhdin hämilläni muiden perässä pihalle. Pian syykin matkustajien ulosheittoon selvisi: toinen eturengas oli syttymäisillään palamaan ja savusi pahaa enteilevästi. No, auto jäi sitten siihen kuskin sammutettua kytevän palon. Joku matkustajista pysäytti seuraavan linjurin, joka oli myös aivan täynnä edellisen tapaan. Ahdattiin sitten kaksi linja-autollista yhteen linkkiin.Siellä oli ihan tiivis tunnelma.. Eikä oltu yhtään myöhässä tai mitään..
Että näin meillä, toivottavasti muilla ei ole yhtä huonoja kokemuksia. Jos on niin kertokaa ihmeessä, olisi mukava tietää onko tällainenkovinkin yleistä. :)
Niin ja HYVÄÄ HALLOWEENIA!!
keskiviikko 24. lokakuuta 2012
Ensilumi
Eilen, tiistaina 24.10., tänne Keski-Suomeen satoi ensimmäiset lumet. Aamulla oli ihanaa katsoa ulos ikkunasta ja nähdä katolla kerros valkoista. Heti tuli paljon virkeämpi olo ja pommpasin sängystä salamana ylös ja äkkiä pihalle.
Kuvat olen ottanut pikaisesti aamulla lähtiessäni bussia odottamaan. Iltapäivällä en harmikseni saanut enää lisää ja parempia kuvia, kaikki lumi oli jo ehtinyt sulaa..
Kuvat olen ottanut pikaisesti aamulla lähtiessäni bussia odottamaan. Iltapäivällä en harmikseni saanut enää lisää ja parempia kuvia, kaikki lumi oli jo ehtinyt sulaa..
perjantai 19. lokakuuta 2012
Hyppää!
Pitäisikö hypätä tuntemattomaan vai jäädä tuttuun ja turvalliseen?
Pitäisikö jo välillä muuttaa kurssia vai seilata samoilla vesillä?
Onko väärin jämähtää paikoilleen, koska pelkää muutosta?
Pitääkö vain olla rohkea ja uskaltaa muuttua?
Mitä jos pelkuruus voittaa rohkeuden?
Minusta tuntuu, että minun on aika muuttua ja uudistua, löytää elämääni jotain uutta. Mutta minä pelkään muutosta. Pelkään, että kaikki muuttuu vaikeammaksi enkä enää selviä. Entä jos asiat muuttuvat huonompaan suuntaan? Kaikkihan on nyt ihan hyvin, miksi mennä muuttamaan sitä?
Kuitenkin vaihtelu voisi välillä virkistää, olla omaksi parhaakseni. Mutta en uskalla tehdä mitään kovin radikaaleja muutoksia. Pysyttelen turvallisella maaperällä, siirrän vain varpaillani turvallisen ja vaarallisen rajapyykkiä hieman eteenpäin.
Onko uudessa tuntemattomassa vastassa uhkaavia ja vaarallisia zombeja, vai tulevatko ne kenties raapimaan ikkunaani jos en lähde vapaaehtoisesti? Tulevatko ne vaatiakseen muutosta, saadakseen minut mukaansa? Jos ne ovat nälkäisiä ja vetävät minut pahoille teille saadakseen lounasta.
Entä jos saan osakseni torjuntaa? En välitä. Mutta mitä jos menetän kontrollin ja hallinta on historiaa? Tuleehan joku pelastamaan minut ja ohjaamaan takaisin raiteilleni?
Mutta minä olen mitä sanon olevani. Tehtävä mitä luvannut oon tekeväni.
Nyt minä hyppään.
tiistai 16. lokakuuta 2012
Onnea!
Tämän päivän synttärisankari saavutti "maagisen iän"
ja täytty 18 vuotta! Paljon onnea isoveikka!!
Kakku oli hyvää ja kynttilät hienoja!
Lahjani ei ollut kovin kummoinen, mutta rusetin piti olla
mahdollisimman suuri.
Toteutuivatkohan toiveet?
maanantai 15. lokakuuta 2012
lauantai 13. lokakuuta 2012
Tilaa:
Kommentit (Atom)

