❋ 4ever young ❋

It's hard to get old without a cause,
I don't want to perish like a fading horse,
Youth is like diamonds in the sun,
And diamonds are forever.

So many adventures couldn't happen today,
So many songs we forgot to play,
So many dreams are swinging out of the blue,
We let 'em come true.

Forever young,
I wanna be,
Forever young,
Do you really want to live forever,
Forever,
Or never?


Nuori ja tyhmä. Ja ylpeä siitä. Ois kiva olla ikuisesti nuori, ilman suuria huolia ja murheita, elämä olisi paljon helpompaa kuin aikuisten maailmassa. Ei tarvitsisi huolehtia kaikesta, käydä töissä ja maksaa kamalasti veroja. Aina olisi vanhemmat lähellä, joihin tukeutua ja joilta hakea apua.

Mutta ei sitten. Jos kerran on pakko joskus kasvaa isoksi niin ei kai sille mitään mahda. Nyt olen kuitenkin nuori, ja nuoruus on elämän parasta aikaa, joten eiköhän eletä kuin viimeistä päivää.

Yeah, we'll be doing what we do
Just pretending that we're cool
And we know it too
Yeah, we'll keep doing what we do
Just pretending that we're cool
So tonight

Let's go crazy, crazy, crazy till we see the sun
I know we only met but let's pretend it's love
And never, never, never stop for anyone
Tonight let's get some
And live while we're young
Woahhh oh oh oh
Woahhhh oh oh oh
And live while we're young
Woahhh oh oh oh
Tonight let's get some

And live while we're young

Anteeksi te, jotka inhoatte One Directionia.. :)   

Kyllä nyt on kesä

Mulle ainakin on kesä, sanoivat muut mitä tahansa. Muutamia todisteita siitä, että on kesä:
1) on ollu välillä tosi lämmintä ja aurinko paistaa
2) suurin osa lumesta on jo sulanut
3) kaveri on heittänyt talviturkin
4) on kärpäsiä ym. lentäviä asioita
5) puoli kuuta peipposesta
6) skootteri on tullut takaisin
7) jäätelö!!!!
8) kesäsuunnitelmat mielessä

ja olisihan näitä vaikka kuinka paljon, mutta en nyt jaksa koko yötä kirjoitella

Tästä kesä voi alkaa
Nosta tanssien jalkaa
Kohta pääsee rytmiin
Hypnoosiin ja transsiin
Päättymättömät illat, polttamattomat sillat
Aamuhetken taikaa, keskikesän aikaa
Hietaniemen rantaan
Hiekka kohtaa varpaan
Lokkikin jo nauraa
Nyt on huvi halpaa
On syksy vielä kaukana, ei syytä huoleen
Tunnen olen nuorempi, kuin moneen vuoteen

Must tuntuu mitä vaan voi tapahtuu
Eikä siihen mitenkään voi varautuu
Kun koko luomakunta laittaa parastaan
Nyt on valvottava kunnes aamu koittaa

Project 365

Life is a process. We are a process. The universe is a process.

 -Anne Wilson Schaef

“You will never be happy if you continue to search for what happiness consists of. You will never live if you are looking for the meaning of life.” 

-Albert Camus

Time goes on every second and nothing can stop it, we wanted or not. Life is a project and neverending process. Every year, every day, every hour things are changing. Nobody lives forever, unless you are some kind of immortal god or something. So, we should live our lives thinking that some day our time is over. We must do things we love the most and try to make our dreams come true. Yea, I had nothing important to say so I writed an universal text with cliches.. But maybe there still was some idea in it. I will start to think about what kind of things I wanted to do this year. Or in this life. I want to... I don't know if I want to get lost but maybe it would be good so that I could find myself and my way...

Sanat hukassa

Joskus voi käydä niinkin. Ilmeisesti.

Ettei löydy yhtä ainutta sanaa, ei mitään, millä todistaa olevansa hereillä ja kuuntelevansa. Ei kerta kaikkiaan yhtään mitään tilanteeseen sopivaa sanottavaa.

Ja se ei ole kiva hetki. Yleensä sitä voi vain sanoa jotain, jotta hiljaisuus ei ole liian pitkä.

Mutta sinä hetkenä en voinut. Sanoa yhtään mitään. Kissa ei vienyt kieltä. Vaan silmänräpäyksessä iskenyt järkytys ja kauhistus.

Ja se on jokseenkin aika epätavallista mennä kokonaan sanattomaksi.

Juttuhan meni näin.. Juttelin facebookin chatissa intialaisen kaverin kanssa niitä näitä. Sitten tuli pieni hengähdystauko, koska hän kirjoitti pidempää viestiä. Mutta se ei ollut mukava viesti. Tai oli se ihan mukavaa, että hän halusi asian jakaa kanssani, mutta se sisältö oli sitten kaikkea muuta kuin mukava. Hän kertoi hyvästä nettikaveristaan, tytöstä, johon oli tutustunut jotain kolme tai neljä vuotta sitten, mutta viestittely oli  joku aika sitten äkillisesti loppunut. Se mun kaveri oli yrittänyt laittaa hänelle viestiä ja sähköpostia, mutta ei ikinä saanut vastausta. Pari viikkoa sitten hän oli yrittänyt etsiä entistä kaveriaan facebookista. Ja löysikin. Tavallaan. Nimittäin sivun tuon tytön muistolle.

Tyttö siis oli portugalilainen. Perheen kaksi tyttöä olivat olleet yksin kotona, kun perheen hyvä ystävä ja pitkäaikanen tuttava meni siellä käymään. Ja tietysti sille tuli sitten mieleen raiskata nuo tytöt ja ilmeisesti hakatakin ja jättää sinne kuolemaan.

Tarina oli kyllä hieman eri tavalla muotoiltu kun sen kuulin. Mutta sisältö tismalleen sama. Enää se ei kuulostaa niin henkeäsalpaavan kamalalta kun sitä on jo moneen kertaan päässään vatvonut. Vaikka hirveäähän se silti on ja tulee aina olemaan... Sen kuuleminen tosta noin vaan chatissa hyvältä kaverilta ei tuntunut alkuunkaan mukavalta.

Niin. En silloin saanut sanottua sanaakaan. Monen minuutin hiljaisuuden jälkeen kirjoitin hiiitaaaaasti "I'm totally wordless..." Sitten hetki puhuttiin siitä ja miksi joku haluaa tehdä jotain tuollaista ja näin.

Mutta minä idiootti en sanonut sitä kaikkein tärkeintä, mikä olisi pitänyt sanoa heti ensimmäisenä. Nimittäin "I'm so sorry.." Mikä imbesilli. Melkein meinasin sanoa siitä seuraavana päivä ja kertoa kuinka idiootti olin, mutten sitten halunnutkaan ottaa asiaa enää uudestaan puheeksi.

Näin. Aina ei ole sanoja. On vain päässä pyöriviä ajatuksia ja vahvoja tunteita, joita ei saa tekstin muotoon millään, vaikka kuinka haluaisi.